Valhe, emävalhe, tilasto

Onpa kliseinen otsikko, mutta otetaan tähän väliin nyt vähän faktaakin. Alla oleva kuvio myynnin kasvusta korreloi myös suklaan, karkin, perunalastujen ja vastaavien snacksien, sekä jäätelön kanssa. Kaikkea siis kulutetaan enemmän per henkilö. Kun vielä huomioidaan, että suuri osa kulutuksesta osuu pahemmin sinne nuorempaan ikäpolveen, niin kasvu on merkittävä. Suomi(kin) lihoo, kuten moni länsimaa.

Tämä ei liene kenellekään uutta. uutta on se, että 2000-luvulla on voimakkaasti lisääntynyt light-tuotteiden, esimerkiksi light-limonadien kulutus. Häh? Niinpä niin. Edellisessä blogissani kerrottiin jo, mistä johtuu light-juomien useassa tapauksessa lihomista aiheuttava vaikutus. Satunnainen limunjuoja voi ohittaa tämän tarinan, mutta jos kippaat puolikin litraa laittia päivässä se lisää sinun - niin, usko tai älä - syömistäsi, joka sen lihomisen sitten aiheuttaa. Kts. selitys edellisestä blogista. Mutta mennään tämän päivityksen aiheeseen, tilastoihin.

Kaiken makean ja suolaisen "ylimääräisen kalorilähteen" myynti on lisääntynyt. Makeiset, sipsit ja muut herkut kaupitellaan myös entistä suuremmissa pakkauksissa, jolloin tulee tempaistua kerralla isompi annos kuin ohimennen, miettimättä sen enempää. Alla esimerkkinä virvoitusjuomien myyntitilasto 2000-luvulta. Kasvu on noin 30% ja kohdistuu lapsiin, teineihin ja nuoriin aikuisiin.. Ja minuun.

 

Limun%20myynti-normal.jpg

2.17.gif

Ja kuten huomaat jälkimmäisestä tilastokäppyrästä, sekä nuorilla miehillä, että selvästi myös nuorilla naisilla koko kansan keskimääräinen painoindeksi on merkittävässä kasvussa.
Aika samansuuntaiset käyrät siis. Ja tuohon kun lisää vielä voimakkaan suuntautumisen light-juomiin, kansakunnan nuorison koon kasvu selkeytyy. Ja minun.


Muita faktoja

Suomalainen on keskimäärin lihavampi kuin muissa pohjoismaissa asuva.

Paino kasvaa kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti nuorissa.
Alueellinen vaihtelu on enää vähäistä Suomessa. Ennen lihominen sijoittui haja-asutusalueille.
Koulutus vaikuttaa, lihavuus on vähäisempää koulutetummilla ihmisillä. Varsinkin tämä tilasto toteutuu naisissa.
Ylipainoisten1 osuus (%) 12–18-vuotiaista pojista ja tytöistä vuosina 1977–2003 on lisääntynyt noin viidestä prosentista kahteenkymmeneen 5%--->20%.

Lihavuus Suomessa on yleistynyt, vaikka väestötutkimusten mukaan sekä energian- että rasvansaanti on vähentynyt. Siten energiankulutuksen on täytynyt vähentyä suhteellisesti vielä enemmän.