"Päivän tärkein ateria" -mantraa on kuunneltu aivan riittävästi. Olisinko kuullut tuon jo joskus yläasteen terveystiedon tunnilla. Kuitenkin tässä syömäilypiuhojen sekavuuskompleksissani tuo mantra ravintoterapistinkin lausumana tuntui siltä, kun puukkoa olisi työnnetty haavaan. Iltamässäily kun usein BED-potilaalla aiheuttaa sen, ettei aamulla vielä ole  nälkä. Siitä sitten päivän toimiin ja kun lounas lähestyy, onkin yllättäin jo, jos ei sudennälkä, ainakin jossakin kettuterrieein nälän ja dobermannin nälän välimaastossa. Tulee syötyä terävä lounas seisovasta pöydästä. 5,90 edullisimmillaan. Seisovan pöydän lounaissa kun on se ongelma (ainakin BED-potilaalle), että kun valittavana on lukuisia salaatteja, pääruoaksi kalaa, lihaa tai jotain kolmatta, niin omalle lautaselle valikoituu ensin lukuisia salaatteja, sitten, sekä kalaa, lihaa, että jotain kolmatta toiselle lautaselle. Jos tulee vielä syötyä pikaisesti, niin ehtii santsata. jos ei, niin joissakin lounasravintoloissa on jälkiruokaa, milloin mitäkin. Siinä voi sitten seuraavat pari tuntia pohdiskella, mitä sitä tekisi. Ei ainakaan mitään raskasta. Töitä? Kevyitä ehkä.

Lautasmalli -mantra. Lautasmalli ? Siis se, että kolmasosa pottuja tai muuta hiilaria, kolmasosa varsinaista safkaa (liha-kala-kana-yms) ja kolmasosa kasviksia. Tämäkin on hyvä mantra hokemaksi ravintoterapiassa ja toimii, kun sitä noudattaisi. Mutta ei. Kyllä se lounas - ainakin sellaiselle, joka käy töissä ja on siihen lievästi viikseentynyt - on päivän tärkein tunti ja sitä ehtii nautiskella reilusti ylikokoisista annoksista. No, onhan selvää, että aiemmin esittelemäni kaavan perusteella lihavampi voi enemmän syödäkin (lihomatta lisää), mutta laihtuakseen pitäisi säätää energian saanti siihen tasaiseen tasoon, jota voi sitten jatkaa loppuelämänsä.

"Viisi kertaa päivässä" -mantra.
 

Niin. Selvää on, että kaikki nämä käytiin terapiassa läpi. Eteeni sain kaikki mahdolliset ohjeet edellä mainittujen lisäksi:

  • Pidä ruokapäiväkirjaa
  • Kirjaa mitä syöt, missä syöt, milloin, miten ja kenen kanssa
  • Kirjaa myös millainen fiilis oli ennen ja jälkeen ruokailun
  • Ole rehellinen
  • Mittaa paino viikottain, jopa useammin
  • Pidä kirjaa, aseta tavoite pitkälle tähtäimelle, kuukausittain ja viikottain, jopa päivittäin
  • Tapaa säännöllisesti tukihenkilöä tai luotettua, jolle voit avautua kaikesta
  • Jos aloitat liikunnan (vaikeissa tapauksissa) tee se erittäin varovaisesti, vähän kerrallaan
  • ja niin edelleen

Kuten ulkopuolinen(kin) lukija huomaa ja BED-potilas ilman muuta, että kaikki edellä mainitut ovat rationaalisia ohjeita. Ne ovat yksinkertaisia, selkeitä, eikä niissä ole mitään hankalaa. Ne eivät vie rahaa eivätkä juuri ylimääräistä aikaakaan kuukausittaista tukihenkilötapaamista lukuun ottamatta. Ulkopuolinen lukija tietenkin nyt taas toteaa, että se itsekuri ja itsekuri.

Aina kun itsekuri on tullut ystävieni kanssa puheeksi, olen kehottanut heitä lopettamaan alkoholin juonnin puoleksi vuodeksi ja kokeilemaan, onnistuuko. Tai tupakoinnin. Yleensä on järjen valo silloin pilkahtanut otsalla.

Ohjeet ovat hyviä, itse voisin tehdä myös listan ohjeista tämän lukijoille. Tai tehdään kaksi listaa. Ensin lista ystäville ja omaisille. Laitan ne seuraaviin päivityksiin.  
 


  •